Tyrnit

Supermarjaksi ylistetty tyrni on tutkimusten mukaan yksi maailman vitamiinipitoisimmista marjapensaista. Lisäksi se on pitkäikäinen, terve ja helppohoitoinen koristekasvi.

Kaunis terveyspommi

Tyrnistä kehittyy vapaasti kasvaessaan kauniin mutkarunkoinen pikkupuu, jonka oksarakenne ja runko pääsevät oikeuksiinsa erityisesti talvella. Kesällä lehdistö hohtaa hopeisena ja erottuu jo kaukaa vihreästä maisemasta. Syksyllä oksat notkuvat punakeltaisten marjojen painosta.

Tyrni on yleinen ainesosa terveyden- ja kauneudenhoitoaineissa. Esimerkiksi ’Tytti’-tyrnin marjat sisältävät C-vitamiinia noin 300 mg / 100 g eli kuusi kertaa enemmän kuin appelsiini. Tyrnin B-12 vitamiini on erittäin tärkeä laihduttajille ja kasvissyöjille, koska sitä saa muutoin vain lihasta. E-vitamiinia on enemmän kuin missään muussa marjassa. Tyrniöljy sisältää mm. palmetoliinia, linoliöljyjä ja flavonoideja.

Kasvupaikka

Luonnostaan valoisilla merenrannoilla kasvava tyrni viihtyy yhtä hyvin sisämaassa ja jopa Etelä-Lapissa VI-vyöhykkeellä saakka. Se pitää vain istuttaa aurinkoon, jos mielii saada runsaan sadon sekä tuuhean ja hopealehtisen pensaan. Muutoin laji on vaatimaton kasvupaikan ja hoidon suhteen.

Jos maa on ravinneköyhää, tyrnille annetaan PK-lannoitteita. Typen tyrni ottaa maasta itse juurinystyröillään. Kalkkia saa antaa runsaasti, sillä tyrni viihtyy ilmavassa maassa, jonka pH on 6–7.

Tyttöjä ja poikia

Tyrnin emi- ja hedekukat ovat eri pensaissa. Niinpä emi- eli tyttötyrniin kehittyy marjoja vain kun poikatyrni pölyttää sen kukat. Yhtä poikatyrniä kohden istutetaan noin 3 tyttöpensasta. Mukavimpia hoitaa ja poimia ovat emipensaat, joilla on hyvin vähän piikkejä. Tällaisia ovat muun muassa ’Pertsik’ ja ’Tytti’.

Teksti: Ella Räty / 2014, viherrinki.fi