Verkkokaupan asiakaspalvelu 040 1239318 (ma-pe, klo 10.00-18.00)
Havukasvit ovat ainavihantia eli ikivihreitä. Ne luovat ympärivuotisen perustan puutarhan ympärille. Havukasvit antavat puutarhaan eloa silloinkin, kun muut kasvit eivät ole värittämässä maisemaa. Erityisen kauniita havut ovat talvella, kun kuura on värjännyt neulaset ja lumi kietonut talvisen hunnun niiden ympärille.
Havukasveja on monenmuotoisia, värisiä ja kokoisia, ne viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. Toiset ovat parhaimmillaan kuivalla ja aurinkoisella paikalla ja toiset metsän siimeksessä hikevässä maassa. Havukasvien muodoilla ja väreillä on hyvä leikitellä erilaisissa kasviryhmissä. Sijoita ryhmääsi ainakin yksi havu ympärivuotiseksi iloksi.
Olemme myös tunnettuja siitä, että kauttamme on saatavissa myös mm. havukasveista erittäinkin suuria kokoja ja myöskin lajeja verkkokauppamme valikoiman ulkopuolelta. Älä epäröi olla yhteydessä, katsotaan kuinka voimme tarpeesi toteuttaa.
KatajatKatajat ovat erinomaisia valintoja erilaisiin kasviryhmiin mm. perennoiden ja muiden matalien kasvien kanssa. |
KuusetValikoimassame mm. suomalaisen metsäkuusen erikoismuotoja. |
LehtikuusetPiristä havuryhmääsi riippalehtikuusella. |
MarjakuusetHyviä valintoja varjoisillekkin paikoille. Marjakuuset ovat kalkinsuosijoita. |
MännytMännyt ovat aurinkoisen ja hiekkapitoisen paikan kasveja. |
PihdatMuista kuusista pihdan erottaa sileästä rungostaan, pystyistä kävyistään ja neulasten alapuolen valkojuovaisuudesta. |
TuijatTuijat ovat puolivarjon ja tuoreen paikan kasveja jotka eivät kunnolla menesty kuivilla ja aurinkoisilla mäenrinteillä. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 80-100Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 40-50cmKartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 50-60Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Kääpiöpesäkuusi - Picea abies `Little Gem` C5Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 30-35Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Kääpiökataja - Juniperus communis `Repanda` C3Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät. |
Timanttituija - Thuja occidentalis `Smaragd` 160-180Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. |
Tarhakataja - Juniperus media 'Mint Julep' C5Tarhakataja 'Min Julep'on kaartuvaoksainen ja leveäkasvuinen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. Parhaimpia pensasmaisia katajalajikkeita. |
Kääpiösinikataja - Juniperus squamata `Blue Star` C5Kääpiösinikataja 'Blue Star':n kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin. |
Sinilaakakataja - Juniperus horizontalis `Wiltonii` C3Sinilaakakataja 'Wiltonii':n kasvutapa maanmyötäinen, erittäin tiheä ja mattomainen. Neulaset suomumaisia. Väriltään sinivivahteiset. |
Kääpiöhopeakuusi - Picea pungens `Glauca Globosa` 40-50Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. |
Kääpiövuorimänty - Pinus mugo `Pumilio` 25-30Kääpiövuorimännyllä on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioitten ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. |
Kääpiöpallotuija - Thuja occidentalis `Danica` 30-40Kääpiöpallotuija 'Danica':lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. |
Pallotuija - Thuja occidentalis `Tiny Tim` 30-40Pallotuija 'Tiny Tim':llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. |
Käärmekuusi - Picea abies f. virgata 80-100Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Serbiankuusi - Picea omorika 140-160Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Kultapallotuija - Thuja occidentalis 'Mirjam' 30-40Kauniin säännöllinen ja tuuhea kultapallotuija. |
Kultasurukuusi - Picea abies f. aurea `Haapasten Kulta` 60-80Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. |
Riippakuusi - Picea abies `Inversa` 125-150Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva! |
Purppurakuusi - Picea abies f. cruenta 60-80Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Pilarihopeakuusi - Picea pungens `Iseli Fastigiate` 60-80Hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä. |
Sini-/okakuusi - Picea pungens `Glauca` 80-100Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita. |
Tuulenpesäkuusi - Picea abies f. globosa 30-40Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. |
Pallokuusi - Picea abies `Samponpallo` 20-30Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin. |
Kartiokuusi - Picea abies `Meilahden Kartio` 20-30Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä. |
Serbiankuusi - Picea omorika 60-80Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Perfecta` 100-120Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Luutakuusi - Picea abies f. condensate 60-80Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kartiovalkokuusi, jättikoko - Picea glauca `Conica` 150-175Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm. |
Pallotuija - Thuja occidentalis 'Globosa' 80-90cmKauniin pyöreä pallotuija. |
1 - 30 / 55 tuloksesta |
|