Verkkokaupan asiakaspalvelu 040 1239318 (ma-pe, klo 10.00-18.00)
Havukasvit ovat ainavihantia eli ikivihreitä. Ne luovat ympärivuotisen perustan puutarhan ympärille. Havukasvit antavat puutarhaan eloa silloinkin, kun muut kasvit eivät ole värittämässä maisemaa. Erityisen kauniita havut ovat talvella, kun kuura on värjännyt neulaset ja lumi kietonut talvisen hunnun niiden ympärille.
Havukasveja on monenmuotoisia, värisiä ja kokoisia, ne viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. Toiset ovat parhaimmillaan kuivalla ja aurinkoisella paikalla ja toiset metsän siimeksessä hikevässä maassa. Havukasvien muodoilla ja väreillä on hyvä leikitellä erilaisissa kasviryhmissä. Sijoita ryhmääsi ainakin yksi havu ympärivuotiseksi iloksi.
Olemme myös tunnettuja siitä, että kauttamme on saatavissa myös mm. havukasveista erittäinkin suuria kokoja ja myöskin lajeja verkkokauppamme valikoiman ulkopuolelta. Älä epäröi olla yhteydessä, katsotaan kuinka voimme tarpeesi toteuttaa.
KatajatKatajat ovat erinomaisia valintoja erilaisiin kasviryhmiin mm. perennoiden ja muiden matalien kasvien kanssa. |
KuusetValikoimassame mm. suomalaisen metsäkuusen erikoismuotoja. |
LehtikuusetPiristä havuryhmääsi riippalehtikuusella. |
MarjakuusetHyviä valintoja varjoisillekkin paikoille. Marjakuuset ovat kalkinsuosijoita. |
MännytMännyt ovat aurinkoisen ja hiekkapitoisen paikan kasveja. |
PihdatMuista kuusista pihdan erottaa sileästä rungostaan, pystyistä kävyistään ja neulasten alapuolen valkojuovaisuudesta. |
TuijatTuijat ovat puolivarjon ja tuoreen paikan kasveja jotka eivät kunnolla menesty kuivilla ja aurinkoisilla mäenrinteillä. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 80-100Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 50-60cmKartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 50-60Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Kääpiöpesäkuusi - Picea abies `Little Gem` C5Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 30-35Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Kääpiövalkokuusi - Picea glauca `Alberta Globe` +20cmKääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. |
Kääpiökataja - Juniperus communis `Repanda` C3Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät. |
Pilarikataja - Juniperus communis 'Suecica' 125-150Luonnonvaraisen pilarikatajamme puutarhamuoto. Kasvutavaltaan kapean pilarimainen, tuuhea ja tiheä. Uusien kasvannaisten kärjet nuokkuvat hieman. |
Timanttituija - Thuja occidentalis `Smaragd` 160-180Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. |
Tarhakataja - Juniperus media 'Mint Julep' C5Tarhakataja 'Mint Julep'on kaartuvaoksainen ja leveäkasvuinen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. Parhaimpia pensasmaisia katajalajikkeita. |
Kääpiösinikataja - Juniperus squamata `Blue Star` 7ltKääpiösinikataja 'Blue Star':n kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin. |
Kääpiövuorimänty - Pinus mugo `Pumilio` 20-30 / 5ltKääpiövuorimännyllä on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioitten ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. |
Kääpiöpallotuija - Thuja occidentalis `Danica` 30-40Kääpiöpallotuija 'Danica':lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. |
Pallotuija - Thuja occidentalis `Tiny Tim` 30-40Pallotuija 'Tiny Tim':llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. |
Käärmekuusi - Picea abies f. virgata +100Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Serbiankuusi - Picea omorika 140-160Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Irlanninkataja - Juniperus communis `Hibernica` 100+Irlanninkataja on kapean säännöllinen ja kasvutavaltaan tuuhea. Viihtyy parhaiten runsaassa auringonvalossa hiekansekaisessa maassa. Kapea ja pienehkö havupuu. |
Kultasurukuusi - Picea abies f. aurea `Haapasten Kulta` 60-80Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. |
Riippakuusi - Picea abies `Inversa` 125-150Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva! |
Purppurakuusi - Picea abies f. cruenta 60-80Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Serbiankuusi - Picea omorika 50-60Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Sini-/okakuusi - Picea pungens `Glauca` 80-100Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita. |
Tuulenpesäkuusi - Picea abies f. globosa 30-40Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. |
Pallokuusi - Picea abies `Samponpallo` 20-30Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin. |
Kartiokuusi - Picea abies `Meilahden Kartio` 20-30Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä. |
Serbiankuusi - Picea omorika 60-80Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Pilarimänty - Pinus sylvestris 'Fastigiata' 60-80Pilarimänty on männyn kapea muoto. Sen oksat ovat pystyt ja rungonmyötäiset. Kokonsa puolesta sopii hyvin pieneenkin pihaan. |
Sinisiilikuusi - Picea glauca `Echiniformis` 25-30Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Perfecta` 100-120Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Luutakuusi - Picea abies f. condensate 60-80Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
1 - 30 / 70 tuloksesta |
|