Havukasvit ovat ainavihantia eli ikivihreitä. Ne luovat ympärivuotisen perustan puutarhan ympärille. Havukasvit antavat puutarhaan eloa silloinkin, kun muut kasvit eivät ole värittämässä maisemaa. Erityisen kauniita havut ovat talvella, kun kuura on värjännyt neulaset ja lumi kietonut talvisen hunnun niiden ympärille.
Havukasveja on monenmuotoisia, värisiä ja kokoisia, ne viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. Toiset ovat parhaimmillaan kuivalla ja aurinkoisella paikalla ja toiset metsän siimeksessä hikevässä maassa. Havukasvien muodoilla ja väreillä on hyvä leikitellä erilaisissa kasviryhmissä. Sijoita ryhmääsi ainakin yksi havu ympärivuotiseksi iloksi.
Olemme myös tunnettuja siitä, että kauttamme on saatavissa myös mm. havukasveista erittäinkin suuria kokoja ja myöskin lajeja verkkokauppamme valikoiman ulkopuolelta. Älä epäröi olla yhteydessä, katsotaan kuinka voimme tarpeesi toteuttaa.
KatajatKatajat ovat erinomaisia valintoja erilaisiin kasviryhmiin mm. perennoiden ja muiden matalien kasvien kanssa. |
KuusetValikoimassamme mm. suomalaisen metsäkuusen erikoismuotoja. |
LehtikuusetPiristä havuryhmääsi riippalehtikuusella. |
MarjakuusetHyviä valintoja varjoisillekin paikoille. Marjakuuset ovat kalkinsuosijoita. |
MännytMännyt ovat aurinkoisen ja hiekkapitoisen paikan kasveja. |
PihdatMuista kuusista pihdan erottaa sileästä rungostaan, pystyistä kävyistään ja neulasten alapuolen valkojuovaisuudesta. |
TuijatTuijat ovat puolivarjon ja tuoreen paikan kasveja jotka eivät kunnolla menesty kuivilla ja aurinkoisilla mäenrinteillä. |
Pallotuija - Thuja occidentalis 'Little Giant' 20-25Säännöllinen ja tuuhea pallotuija. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 125-150Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Kartiomarjakuusi - Taxus media `Hillii` 50-70Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. |
Timanttituija - Thuja occidentalis `Smaragd` 80-100Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 25-30Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Surukuusi - Picea abies f. pendula 'Sälinkään Pilari' 80-100Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. Taimikoko 80-100cm. |
Kääpiökataja - Juniperus communis `Repanda` C3Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät. |
Pilarikataja - Juniperus communis 'Suecica' 125-150Luonnonvaraisen pilarikatajamme puutarhamuoto. Kasvutavaltaan kapean pilarimainen, tuuhea ja tiheä. Uusien kasvannaisten kärjet nuokkuvat hieman. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Conica` 60-70Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Timanttituija - Thuja occidentalis `Smaragd` 160-180Timanttituijan pyramidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. |
Tarhakataja - Juniperus media 'Mint Julep' C7Tarhakataja 'Mint Julep' on kaartuvaoksainen ja leveäkasvuinen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. Parhaimpia pensasmaisia katajalajikkeita. |
Kääpiösinikataja - Juniperus squamata `Blue Star` 7ltKääpiösinikataja 'Blue Star':n kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin. |
Sinilaakakataja - Juniperus horizontalis `Wiltonii` C3Sinilaakakataja 'Wiltonii':n kasvutapa on maanmyötäinen, erittäin tiheä ja mattomainen. Neulaset suomumaisia. Väriltään sinivivahteiset. |
Kääpiöhopeakuusi - Picea pungens `Glauca Globosa` 25-30Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvangitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. |
Kääpiövuorimänty - Pinus mugo `Pumilio` 30-40Kääpiövuorimänty on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioitten ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. |
Kääpiöpallotuija - Thuja occidentalis `Danica` 30-40Kääpiöpallotuija 'Danica':lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. |
Pallotuija - Thuja occidentalis `Tiny Tim` 30-40Pallotuija 'Tiny Tim':llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. |
Käärmekuusi - Picea abies f. virgata 150-200cmKäärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Irlanninkataja - Juniperus communis `Hibernica` 80-100Irlanninkataja on kapean säännöllinen ja kasvutavaltaan tuuhea. Viihtyy parhaiten runsaassa auringonvalossa hiekansekaisessa maassa. Kapea ja pienehkö havupuu. |
Kultapallotuija - Thuja occidentalis 'Mirjam' 30-40Kauniin säännöllinen ja tuuhea kultapallotuija. |
Kultasurukuusi - Picea abies f. aurea `Haapasten Kulta` 60-80Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. |
Riippakuusi - Picea abies `Inversa` 80-90Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva! |
Hopeakuusi - Picea pungens 'Super Blue Seedling` 80-100Erittäin säännöllinen ja tuuhea hopeakuusi. Hidaskasvuisena pysyy luonnostaan tuuheana ilman leikkausta. Neulaset kauniin sinertävät. |
Purppurakuusi - Picea abies f. cruenta 80-100cmPurppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Pilarihopeakuusi - Picea pungens 'Iseli Fastigiate' 120-140 taimikoko EXTRA-SUURIHopeakuusen kapea-pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä. |
Tuulenpesäkuusi - Picea abies f. globosa 'Punkalatva' 30-40Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. |
Pallokuusi - Picea abies `Samponpallo` 20-30Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin. |
Kartiokuusi - Picea abies `Meilahden Kartio` 20-30Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä. |
Pilarimänty - Pinus sylvestris 'Fastigiata' 50-60Pilarimänty on männyn kapea muoto. Sen oksat ovat pystyt ja rungonmyötäiset. Kokonsa puolesta sopii hyvin pieneenkin pihaan. |
Sinisiilikuusi - Picea glauca `Echiniformis` 25-30Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. |
1 - 30 / 122 tuloksesta |
|