Havut

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. 

Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät.

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. 

Tarhakataja 'Mint Julep'on kaartuvaoksainen ja leveäkasvuinen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. Parhaimpia pensasmaisia katajalajikkeita. 

Kääpiösinikataja 'Blue Star':n kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin.

Sinilaakakataja 'Wiltonii':n kasvutapa maanmyötäinen, erittäin tiheä ja mattomainen. Neulaset suomumaisia. Väriltään sinivivahteiset. 

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. 

Kääpiövuorimännyllä on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioitten ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. 

Kääpiöpallotuija 'Danica':lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. 

Pallotuija 'Tiny Tim':llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. 

Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva!

Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita.

Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. 

Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto.

Mätäskuusi / kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm.

Kauniin pyöreä pallotuija.

Tuivio on parhaita havukasvejamme maanpeittotarkoituksiin. Kasvutavaltaan matala ja tiheä, sivuille levenevä.

Sinikynäkataja on kapeana ylöspäin kasvava. Väriltään teräksensininen. Tuoksuu voimakkaasti ja hyvälle. Kynäkatajien puuainesta on käytetty lyijykynien valmistukseen.