Havut

Körnik on pyöreälatvainen euroopanlehtikuusen lajike. Sopii erilaisiin ryhmiin katseenvangitsijaksi. Keltainen syysväri. Vartettu 70cm rungolle.

Harmaapihta on kasvutavaltaan kauniin säännöllinen ja leveähkö havupuu. Sen neulaset ovat molemminpuolin harmaan sinivihreät. Runko sileä. Taimikoko 30-50cm.

Sypressilajike, joka on menestynyt hyvin mm. jo vuosia omassa puutarhassamme Mäntsälässä. Kasvupaikkana on puolivarjoinen kivikko. Tämän sypressilajikkeen lempinimi kuvaa erittäin hyvin sen eksoottista ulkomuotoa. Taimikoko 60-80cm.

Hopeakuusella on huomiota herättävän hopeansiniset neulaset. Kasvutavaltaan kapea, suoraan ylöspäin kasvava, tuuhea ja säännöllinen.Taimikoko 60-70cm.

Kasvutavaltaan kapea, suoraan ylöspäin kasvava, tuuhea ja säännöllinen.

Irlanninkataja on kapean säännöllinen ja kasvutavaltaan tuuhea. Viihtyy parhaiten runsaassa auringonvalossa hiekansekaisessa maassa. Kapea ja pienehkö havupuu. Taimikoko 80-100cm.

Pienikokoinen ja pyöreä japaninlehtikuusen lajike. Muodostaa hiljalleen kauniin pallomaisen kasvuston. Neulaset sinivihreät. Syksyllä neulaset saavat oranssinkeltaisen syysvärin. Vartettu 80cm rungolle.

Riippalehtikuusen koristeelliset, vihreät oksat riippuvat alas. Syysväri on keltainen. Sopivat hyvin erilaisiin havu- ja kivikkoryhmiin rakennettuun ympäristöön. Rungon korkeus 160cm.

Kanadanhemlokki on sirokasvuinen havupuu. Tummanvihreät ja lyhyet neulaset. Oksien latvat ja kärjet riippuvia. Taimikoko 80-110cm.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Puu on kaunismuotoinen ja sopii hyvin kasvatettavaksi rakennetussa ympäristössä. Suomen luonnosta löydetty erityisen kartiomainen kuusi.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Kartiomarjakuusi on japaninmarjakuusen pylväsmäinen ja kaunismuotoinen lajike. Kapeat neulaset ovat jäykkiä ja tummanvihreitä. Sopii myös erittäin hyvin  myös leikatuiksi havuaidoiksi. Marjat punaisia. Taimikoko 50-70cm.

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. Taimikoko 45-50cm.

 Erikoinen kartiovalkokuusen lajike, jonka uusi kasvu on kermanvalkoista. Kartiomainen ja tuuhea kasvutapa.

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 90-110cm.

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm.

Kiinankataja on suosittu koristepuu ja -pensas. Siitä onkin jalostettu satoja erilaisia lajikkeita. `Blue Alps` neulaset ovat hopeansiniset. Pystysuora kasvutapa. Taimikoko 25-30cm. 

Koreanpihta on leveä ja tiheäkasvuinen. Neulaset alapinnalta valkojuovaisia ja päältä kiiltävän tummanvihreitä. Koristeellisia lilansinisiä käpyjä jo nuorena. Taimikoko 100-125cm.

Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. Taimikoko 40-60 cm.

Kultapallotuija on pyöreäkasvuinen, matala pensasmainen tuija. Lehdykät kullankeltaiset. Parhaimmillaan havuryhmissä tuomassa värikontrastia. Taimikoko 40-45cm.

Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. Taimikoko 40-60 cm.

Kumopatakuusi `Hiisi` on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. Taimikoko 50-70 cm.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. Taimikoko 30-40 cm.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. Rungon korkeus 40-50cm.

Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät. Taimikoko 40-45cm.

Kääpiökoreanpihta on hidaskasvuinen ja muodoltaan pallomainen kääpiöpihta. Neulaset alta hopeanharmaat. Oksissa siniharmaita pystyjä käpyjä pystyssä oravien ilona. Luonnostaan Bonsai-puu. Taimikoko 30-40 cm.

Kääpiömänty `Watereri` muistuttaa sembramäntyä. Viihtyy tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa aurinkoisella paikalla. Taimikoko 40-50 cm.

Kääpiöpallotuija `Danica`:lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. Taimikoko 30-35cm.

Kääpiöpallotuija `Danica`:lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. Taimikoko 35-40cm.

Kääpiöpalsamipihta on palsamipihdan kääpiömuoto. Kasvutavaltaan nauriinmuotoinen ja tiheä. Neulaset kampamaisesti harottavia, kiiltävän raikkaanvihreitä ja alta vaaleampia.  Taimikoko 25-30cm.