Havut

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. 

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. 

Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Kääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. 

Kääpiökataja on kestävä ja monikäyttöinen maanpeitehavu hapahkoille ja karuillekkin kasvupaikoille. Neulaset kiiltävän tummanvihreät.

Luonnonvaraisen pilarikatajamme puutarhamuoto. Kasvutavaltaan kapean pilarimainen, tuuhea ja tiheä. Uusien kasvannaisten kärjet nuokkuvat hieman. 

Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. 

Tarhakataja 'Mint Julep'on kaartuvaoksainen ja leveäkasvuinen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. Parhaimpia pensasmaisia katajalajikkeita. 

Kääpiösinikataja 'Blue Star':n kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin.

Kääpiövuorimännyllä on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioitten ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. 

Kääpiöpallotuija 'Danica':lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. 

Pallotuija 'Tiny Tim':llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. 

Hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä.

Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. 

Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Mätäskuusi / kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm.

Tuivio on parhaita havukasvejamme maanpeittotarkoituksiin. Kasvutavaltaan matala ja tiheä, sivuille levenevä.

Riippalehtikuusen koristeelliset, vihreät oksat riippuvat alas. Syysväri on keltainen. Sopivat hyvin erilaisiin havu- ja kivikkoryhmiin rakennettuun ympäristöön. Rungon korkeus 120cm.

Sinikynäkataja on kapeana ylöspäin kasvava. Väriltään teräksensininen. Tuoksuu voimakkaasti ja hyvälle. Kynäkatajien puuainesta on käytetty lyijykynien valmistukseen. 

Kääpiökoreanpihta on hidaskasvuinen ja muodoltaan pallomainen kääpiöpihta. Neulaset alta hopeanharmaat. Oksissa siniharmaita pystyjä käpyjä pystyssä oravien ilona. Luonnostaan Bonsai-puu. 

Pylvästuija 'Brabant' on nopea- ja tuuheakasvuinen. Kasvutapa kartiomainen. Talvellakin kauniin vihreä. Kehittyy koristeellisemmaksi avoimella paikalla. Sietää hyvin leikkauksia. Yleisin aitatuijamme. 

Timanttituijan pyramiidimainen kasvusto on kapeaa ja tiivistä. Neulaset raikkaanvihreät. Väri ei muutu talveksikaan. Pihkanystyt kiiltelevät timanttien lailla ilta-auringossa. Suosituin tuijalajike. 

Vuorimänty on kasvutavaltaan pensasmainen ja monirunkoinen. Sopiva mm. kallioitten ja rinteiden peitteeksi sekä kivikkoryhmiin. 

Maljakataja on kasvutavaltaan maanmyötäinen, hieman koheneva kasvusto. Muodoltaan maljamainen, leveä ja tiheäoksainen.