Lehtipuut

Kaikille tuttu rauduskoivu kasvaa lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Yksirunkoinen puu, joka voi kasvaa lähemmäs 30 metriseksi.

Hopeapoppeli on massiivinen katseenvangitsija. Kaunein poppelilajimme. Sietää myös savimaata ja kestää hyvin tuulta.

Korkkipuu on ehkäpä kaunein lehtipuu, joka menestyy Suomen oloissa. Upea lehvästö saa kauniin keltaisen syysvärityksen. Lepaan Puutarhaoppilaitoksen rantapuistossa kasvaa vuosikymmeniä vanha puu.

Kaunis pikkupuu. Saskatoon on suomalaisille vielä melko tuntematon supermarja. Muistuttaa isotuomipihlajaa. Marjat isommat, mehevämmät ja syötävät.

Kaukasiansiipipähkinä on jalopähkinäkasvien heimoon, siipipähkinöiden sukuun kuuluva kasvilaji.

Luontaisesti tiivis ja kapea kasvutapa. Viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla.

Metsävaahtera on rehevä ja suurikasvuinen puu, joka suojaa hyvin melulta ja antaa hyvän varjonkin.

Punatammi saa suotuisina syksyinä kirkkaanpunaisen syysvärin. Sen lehdet ovat suurempia kuin kotimaisella metsätammella. Tuore ja ravinteikas kasvupaikka.

Purppuratuomi kukkii keväällä lehtien puhjettua punaisin, terttumaisin ja voimakkaasti tuoksuvin kukinnoin. Myös lehdet punertavia. Kestää hyvin jopa seisovaa vettä.

Laji on saanut nimensä kirkkaanpunaisista kukistaan ja syysväristään, joiden vuoksi se on suosittu koristepuu.

Tulppaanipuu on suurikokoinen puu joka kuuluu tulppaanipuiden sukuun ja magnoliakasvien heimoon. Meillä Etelä-Suomen puutarhoissa kasvaa pikkupuuna tai pensaana.

Hurmevaahteran lehdet ovat koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Näyttävä puu rakennetussa ympäristössä.

Kasvaa luonnonvaraisena Hämeessä ja Mikkelin seudulla. Muhkurarunkoisen puun puuaines on arvokasta visaa jota myydään huonekaluteollisuudelle kilokaupalla.

Kirsikkasorvarinpensas on ehkä kaunein sukunsa edustaja. Oksat kaarevia ja kauniisti nuokkuvia. Hehkuvan punaiset siemenkodat.

Marjaomenapuu 'Dolgo' on hillittykasvuinen ja pienikokoinen. Koristeelliset, pienet hedelmät. Hyvä pölyttäjä myös useille muille omenapuille.

Paratiisiomenapuu 'Erstaa' on Nastolasta kotoisin oleva, kestävä ja monikäyttöinen lajike.

Tämän siron lajikkeen erikoisuus on purppuranpunaiset ja liuskoittuneet lehdet. Keväällä punaiset kukat. Pienet ja punaiset hedelmät. 

Suomalainen, alkujaan Hartolasta löytynyt tavallisen pihlajan geenimutaatio. Otettu lisäykseen vuonna 2016. Lehdet suuret, mutta kevyen pitsimäiset.

Terijoensalava on kotoisin Terijoelta nimensä mukaisesti. Kasvaa luonnostaan leveän pallomaiseksi. Helppohoitoinen ja nopeakasvuinen.

Ohut- ja riippuvaoksainen paju. Käyttö samoin kuin riipparaidankin.

Riipparaita 'Pendula' on matala ja riippuvaoksainen kaunis pikkupuu.

Kääpiöpunapaju joka on vartettu rungolliseksi pikkupuuksi.

Suuri ja jyhkeä puistolehmus on yleinen puisto/kaupunkipuu. Kartiomainen ja tiheä latvus. Lehdet herttaimaiset ja sahalaitaiset.

Hopeasalava on nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu. Viihtyy tuoreella ja märällä kasvupaikalla. Myös savimaalla.

Tämä siro ja rento-oksainen pikkupuu tai pensas on kotoisin Kiinasta. Lehdet pieniä ja ilmavia. Pienet valkoiset kukinnot nukkaisia. Marjat pieniä ja muodoltaan pyöreitä. 

Keltamarjainen pylväspihlaja. Kapea ja pysty kasvutapa. Valkoiset kukat ja koristeelliset sitruunanväriset marjat.

Hillittykasvuinen ja kapealatvainen marjatuomipihlaja. Kukkii runsaasti valkoisin kukin touko-kesäkuussa. Siniset ja makeat, hieman mustikan aromiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Sopii hyvin erilaisiin kasviryhmiin ja yksittäiskasviksi pieneenkin pihaan.

Pilvikirsikka on kukinnoltaan valkoista "poutapilveä" muistuttava. Tämä ryhdikäs pikkupuu menestyy jopa Etelä-Lappia myöten. Upea syysväritys. Ei tuholaisia.

Rauduskoivun liuskalehtinen muoto. Sen liuskaiset lehdet ovat sahalaitaisia ja kärjistä usein hieman kiertyneitä.

Keltamarjapihlaja on kotipihlajan keltamarjainen muunnos. Kasvaa paksurunkoiseksi ja monihaaraiseksi.