MÄNTY - HONKA - PETÄJÄ

Voi voi karhuparkaa – kun sen vastaus hylättiin vanhassa kansansadussa jossa karhu, kettu ja susi mittelivät tietojaan siitä kuka pystyy sanomaan nopeimmin kolmen puulajin nimet. Karhu onneton vastasi juuri otsikon mukaisella tavalla ja kaverukset hylkäsivät sen vastauksen oitis.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä - niinhän se menee…

Mänty on meidänkin yleisin puulajimme ja se onkin levittäytynyt kaikkialle missä sillä vain on mahdollista/mahdotontakin kasvaa. Tiedämme upeat harjumme – etunenässä kai Pyynikki ja Punkaharju, joissa upeat – vanhat kilpikaarnamännyt aina vaan tuovat maisemaan omaa arvokkuuttaan. 

Lapinkävijät ihailevat vanhoja – satoja vuosia vanhoja keloja.

Mänty ja kuusi ovat taanneet kautta aikain meille elämisen mahdollisuudet täällä karussa pohjolassa.

Onhan kansantuotteestamme tullut suurin osa juuri puutavarateollisuudesta menneinä vuosikymmeninä ja varmaan tulevaisuudessakin.  

Männyt ovat levittäytyneet melkein kaikkialle pohjoiselle pallonpuoliskolle.  Niitä löytyy aina Portugalista ja Skotlannista - Venäjän Kaukoitään, aina Filppiineille ja Japaniin saakka. Amerikan mantereella niitä on runsaammin Meksikossa Ja Kaliforniassa.

"Mänty voi elää jopa tuhat vuotta. Pyhä-Häkin kansallispuiston Iso puu oli kuollessaan  490 vuoden ikäinen. Vanhin yhä elävä mänty on tiettävästi Koilliskairan kansallispuistossa. Se on aloittanut kasvunsa vuoden 1227 tienoilla" (Luontolehti 3 -15 Seppo Vuokko)