Kuuset

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Kääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. 

Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. 

Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita.

Pilarihopeakuusi on hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä.

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. 

Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto.

Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Mätäskuusi / kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm.

Purppurakuusen ja tuulenpesäkuusen risteymästä syntynyt kuusen kotimainen erikoismuoto. Näyttävä ja erikoinen uutuus.

Sinikartiovalkokuusi `Sander`s Blue` on hidaskasvuinen ja muodoltaan kartiomainen kartiovalkokuusen lajike, jolla on sinertävät neulaset. Havuryhmiin ja esim. haudoille. Taimikoko 3l -astiataimi

Kääpiöserbiankuusella on tiheä ja kartiomainen kasvutapa. Neulaset ovat lyhyet ja alta hopeanhohtoiset. Tuore ja keskiravinteinen kasvupaikka. Taimikoko 30-40cm.

Hopeakuusella on huomiota herättävän hopeansiniset neulaset. Kasvutavaltaan kapea, suoraan ylöspäin kasvava, tuuhea ja säännöllinen.Taimikoko 80-100cm.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. Taimikoko 25-30 cm.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Keskikokoinen puu, jossa on symmetrinen ja kartiomainen latvus.

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä.