Kuuset

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Kääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. 

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. 

Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. Taimikoko 80-100cm.

Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. 

Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. 

Erittäin säännöllinen ja tuuhea hopeakuusi. Hidaskasvuisena pysyy luonnostaan tuuheana ilman leikkausta. Neulaset kauniin sinertävät. 

Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita.

Pilarihopeakuusi on hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä.

 Erikoinen kartiovalkokuusen lajike, jonka uusi kasvu on kermanvalkoista. Kartiomainen ja tuuhea kasvutapa.

Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva!

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. 

Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin.

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto.

Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä.