Kuuset

Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. 

Kääpiöserbiankuusella on tiheä ja kartiomainen kasvutapa. Neulaset ovat lyhyet ja alta hopeanhohtoiset. Tuore ja keskiravinteinen kasvupaikka.

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. 

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. 

Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. 

Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. 

Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Pilarihopeakuusi on hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä.

Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä.

Erittäin säännöllinen ja tuuhea hopeakuusi. Hidaskasvuisena pysyy luonnostaan tuuheana ilman leikkausta. Neulaset kauniin sinertävät. 

Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva!

Kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Kääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. 

Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto.

Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. 

Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita.

Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. 

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. 

 Erikoinen kartiovalkokuusen lajike, jonka uusi kasvu on kermanvalkoista. Kartiomainen ja tuuhea kasvutapa.

Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle.