Verkkokaupan asiakaspalvelu 040 1239318 (ma-pe, klo 10.00-18.00)
”Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto” – Kansanperinteessä KOTIKUUSI suojeli taloa. Sitä vastoin KARSIKKOKUUSI kasvoi yleisen tien varressa ja sen runkoon kaiverrettiin vainajien nimet – tällä tavoin edesmenneet liitettiin tuonpuoleiseen yhteisöön ja estettiin kummitteleminen.
Kuusi on toiseksi yleisin puulajimme ja saavutti meidät jääkauden jälkeen viimeisenä puuna. Maailmalla kuusen levinneisyysaste on valtavan laaja – Atlantin tuntumasta aina Kaukoitään Amurille saakka.
Meillä on useita eri alkuperää olevia kuusen kantoja. Olisi vaikea kuvitella millaiselta maailmamme näyttäisikään ilman kotikuusia – metsiä - piha-alueita - ilman niin tuiki turvallisia kuusiamme. Se menestyy kaikkialla Suomessa Lapin pohjoisempia tunturialueita lukuun ottamatta.
Kuusi saavuttaa 25-40m pituuden ja 100-200-vuoden iän. Maailmalla tiedetään jopa 400-vuoden ikäisiä puuvanhuksia. Mm. Mustilan arboretumin upea kuusimetsikkö on yli 100-vuotiasta. Suurin kuusemme kasvaa Muuramessa ja se on saavuttanut 42,3m pituuden. Paksuin mitattu kuusi on ollut Sumiaisissa ja sen ympyrämitta oli 4,7m!
Paitsi, että kuusi on lajina meille erittäin tärkeä ’VIHREÄ KULTA’, on se myös verraton erilaisissa viherrakentamiskohteissa vaikkapa leikattuina pensasaitoina.
Serbiankuusi - Picea omorika 60-80Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Conica` 70-80Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Conica` 50-60Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 30-35Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 50-60Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Kääpiövalkokuusi - Picea glauca `Alberta Globe` 15-20Kääpiövalkokuusi on kasvutavaltaan "kekomainen" ja tuuhea. Neulaset vaaleanvihreitä. Pienenä ja kaunismuotoisena erittäin käyttökelpoinen pikkuhavu. |
Kääpiöhopeakuusi - Picea pungens `Glauca Globosa` 40-50Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvagitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. |
Sinisiilikuusi - Picea glauca `Echiniformis` 20-30Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. |
Purppurakuusi - Picea abies f. cruenta 60-80Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kultasurukuusi - Picea abies f. aurea `Haapasten Kulta` 60-80Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. |
Käärmekuusi - Picea abies f. virgata 80-100Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Serbiankuusi - Picea omorika 140-160Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |
Sini-/okakuusi - Picea pungens `Glauca` 80-100Sinikuusi on kasvutavaltaan leveän kartiomainen ja säännöllinen. Siemenlisätty, joten neulasten väri vaihtelee. Sietää saasteita. |
Pilarihopeakuusi - Picea pungens `Iseli Fastigiate` 80-90Pilarihopeakuusi on hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä. |
Surukuusi - Picea abies f. pendula 'Sälinkään Pilari' 60-80Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Riippakuusi - Picea abies `Inversa` 125-150Riippakuusi 'Inversa' on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva! |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Perfecta` 100-120Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Tuulenpesäkuusi - Picea abies f. globosa 30-40Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. |
Pallokuusi - Picea abies `Samponpallo` 20-30Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin. |
Kääpiöhopeakuusi Rungollinen - Picea pungens `Glauca Globosa` st60-80Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvangitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. |
Kartiokuusi - Picea abies `Meilahden Kartio` 20-30Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä. |
Luutakuusi - Picea abies f. condensate 60-80Luutakuusi on kasvutavaltaa suuri ja tuuhea "jättiläisen luutaa" muistuttava kasvutapa. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kultakuusi - Picea abies f. aurea 60-80Kultakuusen versojen kärjet keväisin huomiotaherättävän kullankeltaiset muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Mätäskuusi - Picea abies f. `Hiisi` 60-80Mätäskuusi / kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kartiovalkokuusi, jättikoko - Picea glauca `Conica` 150-175Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm. |
Purppuratuulenpesä - Picea abies 'Punahilkka'Purppurakuusen ja tuulenpesäkuusen risteymästä syntynyt kuusen kotimainen erikoismuoto. Näyttävä ja erikoinen uutuus. |
Hopeakuusi - Picea pungens 'Super Blue Seedling` 120-140Erittäin säännöllinen ja tuuhea hopeakuusi. Hidaskasvuisena pysyy luonnostaan tuuheana ilman leikkausta. Neulaset kauniin sinertävät. Taimikoko 120-140cm. |
Sinikartiovalkokuusi - Picea glauca 'Sander's Blue' C3Sinikartiovalkokuusi `Sander`s Blue` on hidaskasvuinen ja muodoltaan kartiomainen kartiovalkokuusen lajike, jolla on sinertävät neulaset. Havuryhmiin ja esim. haudoille. Taimikoko 3l -astiataimi |
Kääpiöserbiankuusi - Picea omorika `Nana` 50-60Kääpiöserbiankuusella on tiheä ja kartiomainen kasvutapa. Neulaset ovat lyhyet ja alta hopeanhohtoiset. Tuore ja keskiravinteinen kasvupaikka. Taimikoko 50-60cm. |
Kääpiöserbiankuusi - Picea omorika `Nana` 30-40Kääpiöserbiankuusella on tiheä ja kartiomainen kasvutapa. Neulaset ovat lyhyet ja alta hopeanhohtoiset. Tuore ja keskiravinteinen kasvupaikka. Taimikoko 30-40cm. |
1 - 30 / 40 tuloksesta |
|