Verkkokaupan asiakaspalvelu p. 019 720 800
”Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto” – Kansanperinteessä KOTIKUUSI suojeli taloa. Sitä vastoin KARSIKKOKUUSI kasvoi yleisen tien varressa ja sen runkoon kaiverrettiin vainajien nimet – tällä tavoin edesmenneet liitettiin tuonpuoleiseen yhteisöön ja estettiin kummitteleminen.
Kuusi on toiseksi yleisin puulajimme ja saavutti meidät jääkauden jälkeen viimeisenä puuna. Maailmalla kuusen levinneisyysaste on valtavan laaja – Atlantin tuntumasta aina Kaukoitään Amurille saakka.
Meillä on useita eri alkuperää olevia kuusen kantoja. Olisi vaikea kuvitella millaiselta maailmamme näyttäisikään ilman kotikuusia – metsiä - piha-alueita - ilman niin tuiki turvallisia kuusiamme. Se menestyy kaikkialla Suomessa Lapin pohjoisempia tunturialueita lukuun ottamatta.
Kuusi saavuttaa 25-40m pituuden ja 100-200-vuoden iän. Maailmalla tiedetään jopa 400-vuoden ikäisiä puuvanhuksia. Mm. Mustilan arboretumin upea kuusimetsikkö on yli 100-vuotiasta. Suurin kuusemme kasvaa Muuramessa ja se on saavuttanut 42,3m pituuden. Paksuin mitattu kuusi on ollut Sumiaisissa ja sen ympyrämitta oli 4,7m!
Paitsi, että kuusi on lajina meille erittäin tärkeä ’VIHREÄ KULTA’, on se myös verraton erilaisissa viherrakentamiskohteissa vaikkapa leikattuina pensasaitoina.
Pesäkuusi - Picea abies `Nidiformis` 50-60Pesäkuusi muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. |
Sinisiilikuusi - Picea glauca `Echiniformis` 25-30Sinisiilikuusi on kasvutavaltaan pallomainen ja litteälatvainen kääpiökuusi. Neulaset sinivihreät. Tyylikäs pikkuhavu esim. kivikkoryhmien etualalle ja haudoille. |
Purppurakuusi - Picea abies f. cruenta 60-80Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kultasurukuusi - Picea abies f. aurea `Haapasten Kulta` 80-100Surukuusen kullankeltainen muoto. Arvostettu erikoisuus asiasta kiinnostuneille. |
Käärmekuusi - Picea abies f. virgata 140-160cmKäärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Surukuusi - Picea abies f. pendula 80-100Surukuusen oksat riippuvat rungonmyötäisesti ja jopa köynnöstävät maan pinnalla. Kapeakasvuinen suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kartiovalkokuusi - Picea glauca `Perfecta` 100-120Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. |
Tuulenpesäkuusi - Picea abies f. globosa 30-40Tuulenpesäkuusi on kuusen tuuhealatvainen muoto. |
Pallokuusi - Picea abies `Samponpallo` 20-30Samponpallo on kotimainen pallokuusi. Säännöllinen ja hidaskasvuinen. Talvehtii varmasti ruukkupuunakin. |
Kääpiöhopeakuusi Rungollinen - Picea pungens `Glauca Globosa` st60-80Kääpiöhopeakuusi on nuorempana hauska, hopeinen, tuuhea ja tiivis "PALLO". Pihan katseenvangitsijaksi aurinkoiselle ja kuivalle paikalle. |
Kartiokuusi - Picea abies `Meilahden Kartio` 20-30Kartiokuusi on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Hidaskasvuinen. Emopuu kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä. |
Mätäskuusi - Picea abies f. `Hiisi` 60-80Mätäskuusi / kumopatakuusi 'Hiisi' on kasvutavaltaan hauska, kumollaan olevaa pataa muistuttava. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Kartiovalkokuusi, jättikoko - Picea glauca `Conica` 175Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 150-175cm. |
Purppuratuulenpesä - Picea abies 'Punahilkka'Purppurakuusen ja tuulenpesäkuusen risteymästä syntynyt kuusen kotimainen erikoismuoto. Näyttävä ja erikoinen uutuus. |
Kääpiöserbiankuusi - Picea omorika `Nana` 30-40Kääpiöserbiankuusella on tiheä ja kartiomainen kasvutapa. Neulaset ovat lyhyet ja alta hopeanhohtoiset. Tuore ja keskiravinteinen kasvupaikka. Taimikoko 30-40cm. |
Pilarihopeakuusi - Picea pungens `Iseli Fastigiate` 120-140Hopeakuusen kapea- pilarimainen muoto. Vartettu tuuhea kuusi pieneenkin tilaan, johon halutaan vaaleaa ja hopeista näyttävyyttä. |
Purppurasurukuusi - Picea abies 'Punapaula' 60-80Purppurasurukuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. |
Sini-/okakuusi - Picea pungens 'Oldenburg'Keskikokoinen puu, jossa on symmetrinen ja kartiomainen latvus. |
Serbiankuusi - Picea omorika 100-125Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. |