Havut

Serbiankuusi on eniten käytetty koristekuusemme. Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin savua ja pölyä. Taimikoko 120-140cm.

Keltainen timanttituija Golden Smaragd on kapeakasvuinen. Piristävä huomiohavu erilaisiin kasviryhmiin ja ruukkuihin. Taimikoko 80-100cm.

Erittäin säännöllinen ja tuuhea hopeakuusi. Hidaskasvuisena pysyy luonnostaan tuuheana ilman leikkausta. Neulaset kauniin sinertävät. Taimikoko 120-140cm.

Siperianlehtikuusi on suorarunkoinen ja mahtavakasvuinen puu. Nopeakasvuinen ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Omaa kasvatustamme. Taimikoko 30-40m.

Purppurakuusen uusien vesojen kärjet ovat kuin 'mansikoita' muutaman kevätviikon ajan. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. Taimikoko 60-80cm.

Tuivio on parhaita havukasvejamme maanpeittotarkoituksiin. Kasvutavaltaan matala ja tiheä, sivuille levenevä. Taimikoko 30-40cm.

Pallotuija `Tiny Tim`:llä on tiivis ja pallomainen kasvusto. Sopii varjoisillekkin paikoille esim. havuryhmiin. Taimikoko 40-50cm.

Harmaapihta on kasvutavaltaan kauniin säännöllinen ja leveähkö havupuu. Sen neulaset ovat molemminpuolin harmaan sinivihreät. Runko sileä. Taimikoko 30-50cm.

Pesäkuusi on matala ja tiheäkasvuinen. Muodostaa pallomaisia tai pöytämäisiä ns. "Tapionpöytiä". Menestyy viileässä ja kosteassa. Taimikoko 25-30cm.

Riippakuusi `Inversa`on erikoinen, riippuvaoksainen ja kapea laji, joka on parhaimmillaan erilaisissa havu- kivikkoryhmissä. Latva "säntäilee" ja heiluu minne tahansa koska se ei tiedä olevansa latva! Taimikoko 90-110cm.

Kääpiöpallotuija `Danica`:lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. Taimikoko 35-40cm.

Sinikataja on kasvutavaltaan tuuhea ja leveä. Oksat pystyjä ja kärjistään nuokkuvia. Taimikoko 30-40cm.

Kääpiökoreanpihta on hidaskasvuinen ja muodoltaan pallomainen kääpiöpihta. Neulaset alta hopeanharmaat. Oksissa siniharmaita pystyjä käpyjä pystyssä oravien ilona. Luonnostaan Bonsai-puu. Taimikoko 45-55 cm.

Pylvästuija `Brabant` on nopea- ja tuuheakasvuinen. Kasvutapa kartiomainen. Talvellakin kauniin vihreä. Kehittyy koristeellisemmaksi avoimella paikalla. Sietää hyvin leikkauksia. Yleisin aitatuijamme. Taimikoko 125-150cm.

Kartiomarjakuusi on japaninmarjakuusen pylväsmäinen ja kaunismuotoinen lajike. Kapeat neulaset ovat jäykkiä ja tummanvihreitä. Sopii myös erittäin hyvin  myös leikatuiksi havuaidoiksi. Marjat punaisia. Taimikoko 50-70cm.

Pylvästuija `Brabant` on nopea- ja tuuheakasvuinen. Kasvutapa kartiomainen. Talvellakin kauniin vihreä. Kehittyy koristeellisemmaksi avoimella paikalla. Sietää hyvin leikkauksia. Yleisin aitatuijamme. Taimikoko 100-125cm.

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. Taimikoko 70-90cm.

Pensassembra on kääpiömäistä vuorimäntyä muistuttava melko lyhytneulasinen ja erittäin hidaskasvuinen laji. Neulaset kauniin hopeanharmaita. Kaunis havupensas kivikkoryhmiin. Taimikoko 30-40cm.

Pilarikataja `Suecica` on luonnonvaraisen pilarikatajamme puutarhamuoto. Kasvutavaltaan kapean pilarimainen, tuuhea ja tiheä. Uusien kasvannaisten kärjet nuokkuvat hieman. Taimikoko 110-130cm.

Kääpiöpallotuija `Danica`:lla on pallomainen kasvutapa. Neulasissa samettinen pinta ja ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä. Taimikoko 30-35cm.

Pienikokoinen ja pyöreä japaninlehtikuusen lajike. Muodostaa hiljalleen kauniin pallomaisen kasvuston. Neulaset sinivihreät. Syksyllä neulaset saavat oranssinkeltaisen syysvärin. Vartettu 80cm rungolle.

Kääpiövuorimänty `Varella` on upea, pallomainen ja tiheä havukasvi. Tummanvihreät neulaset ovat jopa 11cm pitkiä. Erinomainen erilaisissa ryhmissä sekä yksittäiskavina. Taimikoko 30+cm.

Körnik on pyöreälatvainen euroopanlehtikuusen lajike. Sopii erilaisiin ryhmiin katseenvangitsijaksi. Keltainen syysväri. Vartettu 60cm rungolle.

Matala ja tiheä kääpiökataja. Kasvutapa suikertava. Neulaset vaalean sinivihreät. Hyvä laji esim. erilaisiin kivikkoistutuksiin.

Hopeakuusella on huomiota herättävän hopeansiniset neulaset. Kasvutavaltaan kapea, suoraan ylöspäin kasvava, tuuhea ja säännöllinen.Taimikoko 80-100cm.

Kanadanhemlokki on sirokasvuinen havupuu. Tummanvihreät ja lyhyet neulaset. Oksien latvat ja kärjet riippuvia. Taimikoko 80-110cm.

Kartiomarjakuusi on japaninmarjakuusen pylväsmäinen ja kaunismuotoinen lajike. Kapeat neulaset ovat jäykkiä ja tummanvihreitä. Sopii myös erittäin hyvin  myös leikatuiksi havuaidoiksi. Marjat punaisia. Taimikoko 100-120cm.

Kartiomarjakuusi on marjakuusen kapean pilarimainen muoto. Tummanvihreät ja kiiltävät neulaset ovat pieniä ja leveitä. Kasvutavaltaan tuuhea ja säännönmukainen. Tämä lajike ei tee marjoja. Taimikoko 100-120cm.

 Erikoinen kartiovalkokuusen lajike, jonka uusi kasvu on kermanvalkoista. Kartiomainen ja tuuhea kasvutapa.

Kartiovalkokuusi on kartiomainen, säännöllinen ja erittäin tuuhea. Neulaset kapeat ja väriltään vaaleanvihreitä. ​Tuuhea ja hidaskasvuinen. Taimikoko 80-100cm.