Taimet

Kääpiökataja Green Carpetin kasvusto on tuuheaa, tiheää ja pitkäversoista. On hyvä maanpeitekataja. Äärimmäisen matalakasvuinen.

Matalakasvuinen maanpeiteruusu jossa on pinkit puolikerrotut kukat. Kukinta kestää heinäkuusta syyskuuhun. Erinomainen lajike myös erilaisiin kukkaistutuksiin, laatikoihin ja etenkin kukka-amppeleihin.

Pitkät, lähes lamoavat oksat ovat valkoisenaan kukkia, jotka ovat tiheään kerrottuja.

Maanpeiteruusu `The Fairy` on runsaskukkainen ja peittävä vaaleanpunainen maankateruusu. Erittäin suosittu pohjoismaissa, missä arvostetaan talvenkestävyyttä. Kukinta jatkuu pitkään.

Maanpeittoruusu `White Fairy`:lla on runsaasti pieniä valkoisia kukkia heinäkuusta pitkälle syksyyn. Sopii myös ruukkuistutuksiin.

Upea magnolia. Syvän pinkit nuput vaalenevat ulkopinnalta avautuessaan, paljastaen terälehtien sisäpinnan hienon, hennon vaaleanpunaisen värin.

Sitruunankeltaiset tulppaanimaiset kukat. Pystykasvuinen.

Mahonia on ikivihreä pikkupensas. Tuoksuvat keltaiset kukat toukokuussa. Siniset marjat sopivat talouskäyttöön. Varjoinen kasvupaikka.

Kirsikat ovat suuria ja muodoltaan pyöreitä. Väriltään helankanpunaisia.

Marjat keskikokoisia ja tummanpunaisia. Kivi irtoaa helposti. Puu tukevakasvuinen ja isokokoinen. Ehkä talvenkestävin makeakirsikkalajike Suomeen?

Kirsikat keskikokoisia, punakeltaisia ja makeita. Itsepölyttyvä. Vanha, eniten viljelty makeakirsikka Virossa. Tunnettu Keski-Virossa jo 1900-luvun alkupuolella.

Marjat keskikokoisia tai suurehkoja. Väriltään tummanpunaisia. Puu tukevakasvuinen ja keskikokoinen. Antaa satoa jo varhain. Yksi kestävimmistä makeakirsikkalajikkeista Suomeen. 

Makedonianmänty muistuttaa cembramäntyä. Kapealatvainen, nuoret versot kaljuja. Neulaset hentoja, oksanmyötäisiä, harmaanvihreitä ja vaaleaviiruisia. Taimikoko 60-80 cm.

Myöhäinen kesälajike. Erittäin makea ja aromikas hedelmä kypsyy syyskuun puolivälissä. Lajike menestynyt jopa Kajaanin korkeudella!

Aikainen kesäpäärynä tuottaa satoa runsaasti joka kesä. Lajike menestynyt jopa Kajaanin korkeudella!

Kookkaat päärynät ovat vihreitä ja auringon puolelta punertavia, mehukkaita ja maukkaita. Myöhäinen kesälajike.

Maljakataja on kasvutavaltaan maanmyötäinen, hieman koheneva kasvusto. Muodoltaan maljamainen, leveä ja tiheäoksainen. 

Hella ja Glima välisestä risteytyksestä 1991. Aikaisuudeltaan Jonsokin luokkaa. Marjat kooltaan pienehköjä tai keskikokoisia, pyöreän kiilamaisia.

Mansikkavadelman suuret punaiset marjat muistuttavat jättimäistä vadelmaa. Näyttävä kukinta kesäkuussa ja marjat kypsyvät elokuussa.

Upea kasvi jolla on näyttävä syysväri. Sopii perennapenkkeihin ja syvämultaisiin kivikoihin. Erinomainen myös astiaistutuksiin.

Marjaomenpensas kukkii runsaasti valkoisilla omenankukilla. Koristeelliset tummanpunaiset ja marjamaiset hedelmät. 

Marjaomenapuu 'Dolgo' on hillittykasvuinen ja pienikokoinen. Koristeelliset, pienet hedelmät. Hyvä pölyttäjä myös useille muille omenapuille.

Hillittykasvuinen ja kapealatvainen marjatuomipihlaja. Kukkii runsaasti valkoisin kukin touko-kesäkuussa. Siniset ja makeat, hieman mustikan aromiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Sopii hyvin erilaisiin kasviryhmiin ja yksittäiskasviksi pieneenkin pihaan.

Kaunis pikkupuu. Saskatoon on suomalaisille vielä melko tuntematon supermarja. Muistuttaa isotuomipihlajaa. Marjat isommat, mehevämmät ja syötävät.

Muistuttaa isotuomipihlajaa. Marjat isommat, mehevämmät ja syötävät.

Mesimarja on monivuotinen ruohokasvi, jonka varsi on 10-25 cm korkea ja pysty. 

Lajike on nopeakasvuinen, mutta kantalajia hitaampi. Suotuisalla kasvupaikalla sen korkeus voi olla jopa 6-10 m, sekä leveys 3-4 m. Lehdet ovat usein pitkät ja kapeat 5-liuskaiset.

Metsävaahtera on rehevä ja suurikasvuinen puu, joka suojaa hyvin melulta ja antaa hyvän varjonkin.

Mirrinminttu on hyvä vanhanajan reunuskasvi. Voimakastuoksuinen lehdistö. Aurinkoinen ja kuivahko kasvualusta.

Mongolianvaahtera kestää hyvin tuulta ja se sopiikin hyvin melusuojaksi. Menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta ei siedä seisovaa vettä eikä savimaata.