Taimet

Kääpiöpalsamipihta on palsamipihdan kääpiömuoto. Kasvutavaltaan nauriinmuotoinen ja tiheä. Neulaset kampamaisesti harottavia, kiiltävän raikkaanvihreitä ja alta vaaleampia.  

Kääpiöpesäkuusi on pesäkuusen pallomainen kääpiömuoto. Viihtyy tuoreessa ja kosteahkossa sekä keskiravinteisessa maassa. Hyvä pikkuhavu erilaisiin havurymiin. 

Matala kääpiöpeurankello, joka kukkii tummin sinivioletein kukinnoin. Helppohoitoinen, leviää hyvin.

Kasvutavaltaan tiheä ja tuuhea, "tyynymäinen". Versot hennot ja purppuranpunaiset. 

Kääpiöpunapaju joka on vartettu rungolliseksi pikkupuuksi.

Kääpiöpurppurahappomarja sopii erittäin hyvin esim. kivikkoryhmiin. Aurinkoinen ja kuivahko kasvupaikka. 

Kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. Neulaset sinivihreät. Mainio havukasvi pieniin tiloihin.

Kääpiövuorimänty on luonnostaan matala ja tiheäkasvuinen. Versoja voidaan typistää alkukesällä niin kuin vuorimännynkin. Sopii kallioiden ja rinteiden peitteeksi ja kivikkoryhmiin. 

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä 'käärmemäisiä' ja ne säntäilevät ympäriinsä. Katseenvangitsija rakennetussakin ympäristössä. Suomalaisen metsäkuusen erikoismuoto. 

Köynnöshortensia on upea näky kesäisessä puutarhassa. Kookas köynnös, joka sopii hyvin myös esim. varjoisen rinteen maankatteeksi. Erittäin koristeelliset suuret, 10-20 cm leveät kukinnot ovat valkoisia.

Laikkukirjokanukka `Elegantissima` erottuu edukseen ympäristöstään koristeellisen lehdistön johdosta. Viihtyy tuoreella ja multavalla, jopa savisella maalla. Versot punaiset. Hyvä näkö- ja tuulensuoja.

Lamohietakirsikka sopii parhaiten kuiville ja aurinkoisille alueille, missä sen lamoavat versot kattavat maanpintaa nopeasti. Loistavan punainen syysväritys.

Näyttävä maanmyötäinen ja leveä sinikataja. Neulaset siniharmaat ja piikikkäät. Perusmaanpeittokataja esim. kivikkoryhmiin.

Lasipalatsinsalava tuo historian havinaa. Puuvanhus josta taimemme ovat pistokkaista kasvaneet oli se Suomen - ja Helsingin - yksi huomattavimmista rauhoitetuista MAANMERKEISTÄ, jotka meitä suomalaisia ovat muistuttaneet historiastamme ja mm. viime sodistammekin.

Lehtosinilatvan tuoksuvat siniset kukat ovat tiheinä terttuina versojen kärjissä. Tuore, läpäisevä ja aurinkoinen kasvupaikka.

Leukotti on varjoisan paikan ainavihanta pensas.

Ikikuuruoho on monivuotinen ruohokasvi, joka kukkii miedosti tuoksuvin vaaleanvioletein kukinnoin.

Japaninlikusterisyreeni kukkii myöhään kesällä, vasta heinäkuussa. Harsomaiset valkoiset kukat ovat suuria - jopa 30 cm pituisia. Menestyy vielä Oulun korkeudellakin.

Rauduskoivun liuskalehtinen muoto. Sen liuskaiset lehdet ovat sahalaitaisia ja kärjistä usein hieman kiertyneitä.

Kukkii runsaasti ja heinäkuussa avautuvat kukat ovat puhtaanvalkoisia ja mietotuoksuisia.

Suurikukkainen ja näyttävä lajike. Kukkien halkaisija on 15 cm.

Loistopäivänhattu on iloinen syksyn kukkija. Muiden perennoiden jo kukittua, tuo se näyttävyyttä puutarhaan. 

Loistosalviat viihtyvät aurinkoisilla, kuivilla paikoilla jopa kivikossa. Niiden pitkä kukinta ja pensasmainen kasvusto tekevät niistä suosittuja puutarhakasveja.

Kasvutavaltaan säännöllinen ja rehevä. Valkoiset pallomaiset ja tuoksuvat kukat kesä-heinäkuussa.

Lusikkamaksaruoho muodostaa pienistä lehtiruusukkeista tiheitä ja helposti leviäviä mattoja. 

Suuret ja herkulliset luumut kypsyvät jo elokuun lopulla. Satoisa. Hyvä talvenkestävyys.

Hedelmien maku on makea ja raikas. Kypsyvät aikaisin.

Kuokkala on hillittykasvuinen luumu. Antaa jo nuorena hyviä satoja.

Taudinkestävä. Luumut suurehkoja, oranssinkeltaisia ja hienoaromisia. Itsepölyttyvä.

Luumuruusu Ainola on helppohoitoinen ruusu. Sen suuret oranssinpunaiset kiulukat ovat jopa 6-7cm pitkiä.