Taimikoko 125-150cm, 7l -astiataimi
Omena - Malus domestica 'Mannerheimin Omena' 125-150
Myymäläämme on nyt saapunut kulttuurihistoriaa. Tämä omenapuu on siis nimetty itse Mannerheimin mukaan. Nimi juontaa juurensa Gustaf Mannerheimin kenraaliaikaiseen vierailuun vuonna 1921 Kalkkisissa Päijänteellä. Vieraille tarjottiin erilaisia omenoita, joista jättiläiskokoinen, kirkas ja keltainen omena häntä miellytti. Myöhemmin vuonna 1921 hän antoi luvan nimetä omenapuun itsensä mukaan.
Tämä harvinainen lajike oli vuosikymmeniä "hävöksissä" kunnes se uudelleen löydettiin vuonna 2016 Asikkalan Kalkkisista yksityiskotipihalta. Omenapuusta otettiin jaloversoja ja nyt tämä lajike on saatu pelastettua.
Emopuun oletetaan syntyneen jo 1800-luvulla jonkin ulkomaisen omenalajikkeen siemenestä. ”Hedelmien pohjaväri on vihertävä, jota peittää lähes kokonaan viiruinen viininpunainen väri. Hedelmän kuori on verraten paksu, malto kiinteä ja hienorakeinen, vähähappoinen ja siinä on lajikkeelle tyypillinen hieno aromi. Hedelmät kypsyvät nautittaviksi vasta marras-joulukuussa, ja ne säilyvät pitkälle kevääseen. Lajike on verraten taudinkestävä, mutta rupi saattaa tähänkin omenaan iskeä. Talvilajike.” Mustialan puutarhuri Klas Stening piti lajiketta sopivana joulukuusen omenaksi. Lajike on verraten taudinkestävä, mutta ei täysin ruvenkestävä. Puu on voimakkaasti haaroittuva ja levenevä.
Omenapuut suosivat aurinkoista ja lämmintä kasvupaikkaa, jonka maa on ojitettu kunnolla. Kasvualustan tulee olla runsasmultainen ja ravinteikas. Istuttaessa tulee muistaa tukea puu juurtumisen edistämiseksi. Ei myöskään ole syytä unohtaa asianmukaisia suojia niin jäniksiä, kuin myyriäkin vastaan. Suosi omenapuiden lannoituksessa vähätyppisiä marja- ja hedelmälannoksia.
|
|